Mitä Muistopuu merkitsee ja mihin elämänhetkiin se sopii
Muistopuu-tutkimus
Piatta Nousiaisen Tampereen ammattikorkeakoulussa vuonna 2025 valmistunut opinnäytetyö tarkastelee muistopuita poikkeuksellisen laajasti: ihmisten suhtautumista muistopuihin, suomalaista puusuhdetta, muistopuiden kulttuurihistoriaa, puulajien symboliikkaa, kasvupaikkavaatimuksia ja luonnon monimuotoisuutta.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä MuistoPuisto Oy kanssa osana Muistopuu-konseptin kehittämistä.
Piatta Nousiainen · Tampereen ammattikorkeakoulu · Metsätalouden tutkinto-ohjelma · 2025
62-sivuinen opinnäytetyö · 80 vastaajan verkkokysely · kvantitatiivinen markkinatutkimus + kvalitatiivinen kirjallisuuskatsaus
Miksi muistopuita tutkittiin?
Muistopuulla on yksinkertainen mutta syvä ajatus: puu voidaan istuttaa tärkeän ihmisen, paikan, elämäntilanteen tai tunteen muistoksi.
Muistopuiden istuttaminen ei kuitenkaan ole uusi ilmiö. Puita on istutettu merkittävien elämänvaiheiden alkujen ja päättymisten, kuten syntymän ja kuoleman, muistoksi jo pitkään. Tutkimuksessa muistopuuta kuvataan eläväksi muistomerkiksi, joka voi välittää muiston ihmisestä, paikasta, aikakaudesta tai tunteesta.
Piatta Nousiaisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia ihmisiä muistopuut kiinnostavat, millaisiin tilanteisiin niitä haluttaisiin hankkia ja millaisia merkityksiä ihmiset niihin liittävät. Samalla tutkimuksessa koottiin tietoa puulajien ekologisista ominaisuuksista, kasvupaikkavaatimuksista ja kulttuurisista merkityksistä.
Tutkimuksen tavoitteena ei siis ollut ainoastaan selvittää, millainen puu ihmisille miellyttää – vaan ymmärtää, miksi puusta voi muodostua ihmiselle merkityksellinen.
Lue koko tutkimus Theseuksessa: Muistopuut elämän merkkihetkiin, niiden merkitys ja kasvupaikkavaatimukset
Tutkimuksen tekijä
Piatta Nousiainen
Piatta Nousiainen toteutti tutkimuksen Tampereen ammattikorkeakoulun metsätalouden tutkinto-ohjelman opinnäytetyönä vuonna 2025.
Nousiainen tarkastelee työssä muistopuuta useasta suunnasta samanaikaisesti. Kuluttajille suunnatun markkinatutkimuksen lisäksi hän käsittelee suomalaista puu- ja metsäsuhdetta, muistopuuperinnettä, mytologiaa, paikkakokemusta, luonnon monimuotoisuutta sekä eri puulajien kasvupaikkavaatimuksia ja symboliikkaa.
Tutkimuksen lähtökohtana oli myös vanhan muistopuuperinteen tuominen uudelleen osaksi nykypäivän elämää.
“Työn ansiosta suuret puita kohtaan koetut tunteet saavat vihdoin sanallisen muodon.”
– Piatta Nousiainen, 2025
Miten tutkimus tehtiin?
Tutkimuksessa yhdistettiin kaksi näkökulmaa.
Markkinatutkimuksessa selvitettiin verkkokyselyn avulla ihmisten suhtautumista muistopuihin. Kyselyyn saatiin 80 vastausta. Siinä tarkasteltiin muun muassa muistopuun mahdollisia käyttötarkoituksia, siihen liitettyjä arvoja ja symboleita, puulajimieltymyksiä sekä sitä, hankittaisiinko muistopuu itselle vai lahjaksi.
Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin puiden merkitystä huomattavasti laajemmasta näkökulmasta. Mukana olivat muun muassa puiden ekologiset ominaisuudet, kasvupaikkavaatimukset, suomalainen puusuhde, kansanperinne, symboliikka, paikkakokemus ja ihmisten merkityksellisiin puihin muodostamat suhteet.
Menetelmiä käytettiin rinnakkain, jotta tutkimuksessa voitiin tarkastella sekä mitä ihmiset ajattelevat muistopuista että miksi puut voivat olla ihmisille niin merkityksellisiä.
Mitä tutkimuksessa havaittiin?
Muistopuu ei kuulu vain yhteen elämäntilanteeseen
Yksi tutkimuksen kiinnostavimmista havainnoista oli muistopuun käyttötarkoitusten laajuus.
Eniten mainintoja saivat:
17 % – hautajaiset
16 % – ristiäiset tai nimiäiset
15 % – uusi koti
Muutkin kyselyssä esitetyt elämäntilanteet saivat kannatusta, eikä yksikään käyttötarkoitus noussut ylivoimaisesti muiden edelle.
Tutkimuksen vahvin symboli: elämän kiertokulku
Kun vastaajilta kysyttiin, mitä arvoja ja symboliikkaa he liittävät muistopuihin, yksi vaihtoehto erottui selvästi.
47 % vastaajista valitsi elämän kiertokulun yhdeksi muistopuun tärkeimmistä symboleista.
Seuraavaksi nousivat jatkuvuus, luontosuhde ja kunnioitus.
Mitä tästä voidaan päätellä?
Mitä tästä voidaan päätellä?
Tutkimuksen perusteella voidaan perustellusti ajatella, ettei muistopuun merkitys rakennu ensisijaisesti siitä, että kyseessä on ekologinen tuote.
Sen emotionaalinen ydin näyttää olevan syvemmällä: elämän muuttumisessa, kasvamisessa, jatkuvuudessa ja muistamisessa.
Puu voi kasvaa ihmisen elämäntarinan mukana
Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan aikaisempaa suomalaista puusuhdetutkimusta.
Merkityksellisiä puita kuvataan aineistossa muun muassa kanssaeläjinä ja elämänvaiheiden merkitsijöinä. Puihin liitetään ihmisenkaltaisia ominaisuuksia: niiden koetaan voivan suojella, todistaa tapahtumia ja varttua ihmisen mukana.
Erityisen kiinnostava havainto liittyy sukupolviin.
Merkityksellinen puu voi muodostaa yhteyden menneiden, nykyisten ja tulevien sukupolvien välille.
Muistopuu voi tehdä muistosta paikan
Yksi tutkimuksen kiinnostavimmista näkökulmista liittyy paikkakokemukseen.
Ihmisen elämä muuttuu jatkuvasti. Kodit, työpaikat, ympäristöt ja ihmissuhteet voivat vaihtua. Puu pysyy paikallaan.
Tutkimuksessa käsitellyn paikkakokemuksen teorian mukaan luontoon ja tiettyihin paikkoihin muodostuva läheinen kiintymys voi rakentua osaksi ihmisen identiteettiä. Puu voi tällöin toimia muuttuvassa elämässä konkreettisena kiinnekohtana.
Muistosta voi tulla paikka, johon voi palata
Se voi olla lapselle istutettu puu kotipihassa.
Hääpäivänä yhdessä istutettu puu.
Ensimmäisen oman kodin pihalle istutettu puu.
Tai läheisen muistolle valittu rauhallinen paikka.
Muistopuu voi olla myös lahja itselle
Muistopuu ei tutkimuksen perusteella näyttäydy pelkästään toiselle annettavana lahjana.
Kysymykseen vastanneista:
62 % voisi ostaa muistopuun sekä itselleen että lahjaksi.
33 % ostaisi sen ensisijaisesti lahjaksi.
5 % ensisijaisesti itselleen.
Puun istuttamiseen ei aina tarvita lahjan saajaa.
Joskus ihminen voi itse haluta merkitä elämässään hetken, jonka hän haluaa muistaa vielä vuosikymmenten päästä.
Puun merkitys voi kasvaa vuosien mukana
Tavallinen lahja on usein arvokkaimmillaan silloin, kun se annetaan.
Puun kohdalla voi tapahtua päinvastoin.
Taimena se on pieni.
Viiden vuoden päästä se voi olla puu, jonka istutitte yhdessä.
Kahdenkymmenen vuoden päästä se voi olla osa tuttua maisemaa.
Vuosikymmenten kuluttua se voi kantaa mukanaan tarinaa ihmisestä tai tapahtumasta, jota seuraavakin sukupolvi muistaa.
Tutkimuksen perusteella voidaan perustellusti ajatella, että juuri ajan kuluminen voi olla yksi muistopuun tärkeimmistä ominaisuuksista.
Entä kun muistopuukin joskus kuolee?
Tutkimuksessa tarkastellaan poikkeuksellisen kiinnostavasti myös puun elämän loppua.
Luonnossa kuollut puu ei muutu merkityksettömäksi. Lahopuulla on tärkeä tehtävä luonnon monimuotoisuudelle ja se palautuu ajan myötä osaksi maaperää.
Myös ihmiselle tärkeän puun tarina voi jatkua.
Tutkimuksessa käsitellään esimerkkiä merkityksellisestä kuusesta, jonka kaatamisen jälkeen puun osia säilytettiin muistona ja käytettiin uudelleen.
Ajatus sopii kauniisti yhteen kyselyn voimakkaimman symbolin kanssa: elämän kiertokulun.
Puun tarina voi jatkua myös sen elämän jälkeen.
Lue lisää muistopuusta
Mikä on Muistopuu? →
Miten elävästä puusta muodostuu tärkeän hetken muisto?
Muistopuun puulajit →
Koivu, mänty ja kuusi sekä niiden ominaisuudet ja kasvupaikat.
Näin Muistopuu toimii →
Tilaamisesta puun istuttamiseen.
Istutusohjeet →
Selkeät ohjeet onnistuneeseen istutukseen.
Lahjat →
Elävä paikka tärkeän merkkihetken muistolle.
Lue alkuperäinen tutkimus
Tämän sivun sisältö perustuu Piatta Nousiaisen vuonna 2025 valmistuneeseen opinnäytetyöhön:
Piatta Nousiainen (2025)
Muistopuut elämän merkkihetkiin, niiden merkitys ja kasvupaikkavaatimukset
Tampereen ammattikorkeakoulu
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
62 sivua
Tutkimuksen alkuperäinen versio on avoimesti luettavissa ammattikorkeakoulujen Theseus-julkaisuarkistossa.
Lue Piatta Nousiaisen tutkimus kokonaisuudessaan Theseuksessa →
